öisin ja aamulla heräilen, tasoittelen hengitystä ja mietin että mitä nyt taas. en jaksaisi käydä koulussa, se kaikki vaatiminen vaan sattuu. Pojan kanssa en tiedä mitä tästä enää tulee. teen pieniä suunnitelmia kuuraöistä mutta tiiän että ei mulla oo pokkaa toteuttaa niitä, ei oo ollu ennenkään.