oon väsynyt, vihanen ja turhautunut, enkä suurimmaks osaks tiedä ees miksi. ihmisiä ei tunnu kiinnostavan, mutta toisaalta ei kiinnostais muakaan pitää yhteyttä tälläseen huomionhakuiseen kusipäähän. haluisin lähtee vihanpurkulenkille, mutten voi juosta tolla jalalla taas ollenkaan, kun levossakin ollessa sattuu. ja toisaalta oon vaan laiska. haluisin viillellä, mutta Poika tulee tänne viikon päästä ja en kestä kattoa kun se on pettyny muhun. mut en mä oon ennenkään välittäny. joten. katotaan nyt miten tässä käy.

mun lempiartistilla on huomenna syntymäpäivä enkä tajua että miten mä onnistun repimään ahdistusta siitäkin.